Uutisarkisto

Samassa Vedessä -hankkeen tuloksista kerrottiin laajasti loppuseminaarissa Pikku-Finlandissa 14.3.2023. Seminaarissa oli kaksi paneelia, joista toisessa keksuteltiin ravinnetietovarannon perustamisesta. Seminaarissa oli jaossa myös hankkeen politiikkasuositukset, jotka on suunnattu päättäjille sekä maatalouden neuvontajärjestöille ja vesiensuojelun parissa toimijoille.

Miten maatalouden ympäristökuormitus saadaan kuriin? Tervetuloa kuulemaan uusimmat tutkimustulokset ja suositukset Samassa Vedessä -hankkeen loppuseminaariin. Tapahtuma järjestetään Pikku-Finlandian Honka-salissa ja etäyhteyksien päässä tiistaina 14.3. klo 9:00-12:00.

Vesiensuojelu vaatii lannan ja muiden lannoitteiden käytön optimointia maataloudessa. Uudessa Journal of Rural Studies -artikkelissa Samassa Vedessä -hankkeen tutkijat Helena Valve ja Jani Salminen analysoivat, miten peltolohkokohtainen kirjanpito tukee viljelykäytäntöjä.

Olisiko mahdollista kerätä kaikkien Suomen peltolohkojen ravinne-, viljely- ja satotiedot digitaaliseen tietojärjetelmään? Tätä selviettiin Samassa Vedessä -hankkeen 1. työpaketissa: Kohti maatalouden ympäristönsuojelun digiloikkaa ja tehokasta hallintaa. Selvityksen mukaan tällaisen ravinneteitovarannon perustaminen olisi mahdollista. Ravinnetietovaranto tehostaisi merkittävästi maatalouden vesiensuojelua.

Tomi Virolainen on Samassa Vedessä -hankkeessa viljelijöiden edustajana. Hän on Uuhikonojan ojitusyhteisön puheenjohtaja.”Olisimme kyllä peranneet ojat joka tapauksessa, mutta hankkeen avulla saimme rakennettua myös kaksitasouomat ja laskeutusaltaan, eli saimme ympäristöystävällisemmät vaihtoehdot.”

Kesäkuussa 2020 alkoivat viimein kaksitasouomien kaivuut Uuhikonojalla, ja ne saatiin päätökseen lokakuussa. Kaksitasouomissa on tulvapenkereet kiintoaineksen ja ravinteiden pidättämiseen. Alueelle tehtiin myös laskeutusallas. Katso videolta, miten kaksitasouomat kaivettiin.

Oona Kinnunen Aalto-yliopistosta aloitti toukokuussa työskentelynsä Samassa Vedessä -hankkeen Työpaketti 3:ssa. Hän on aiemmin mitannut laboratorio-oloissa virtausnopeuksia kasvillisuuden seassa sekä vapaan virtauksen ja kasvillisuuden rajapinnalla. ”Odotan mielenkiinnolla, että pääsen näkemään kaksitasouoman vaikutuksia todellisessa maatalousuomassa Uuhikonojalla.”

Samassa Vedessä -hankkeessa tutkitaan ja vertaillaan rakennekalkin ja kipsin vaikutuksia eri fosforijakeiden huuhtoumiin pelloilta. Mielenkiinnon kohteena on myös, millaisia ilmastovaikutuksia rakennekalkin ja kipsin peltokäytöllä on elinkaaren mittaisessa tarkastelussa ja miten todetut tulokset vaikuttavat näiden maanparannusaineiden käytön toivottavuuteen.

Kaisa Västilä on aiemmin tutkinut ravinteiden pidättymistä maatalousuomien tulvatasanteisiin Sipoossa, Perniössä ja Tyrnävällä. Hänen mukaansa Tammelan Uuhikonojalla ainutlaatuista on se, että kaksitasouomien tulvatasanteita tullaan rakentamaan kontrolloidusti tutkimuksen tarpeisiin.

Eläkkeelle jäävä agronomi Markku Puustinen iloitsee siitä, että Samassa Vedessä –hankkeen työpaketti 3:ssa on saatu aloitettua kokonaisvaltainen ravinnekuormituksen ja eroosion tarkastelu kuivatusaluemittakaavassa. Tammelan Uuhikonojalla aletaan tänä syksynä perata nykyistä huonokuntoista valtaojaa kaksitasouomaksi.