Marja Jalli: Terve kasvi on ympäristön ystävä

RSS
29.5.2020 Marja Jalli
Marja_Jalli_blogi
 

Kasvintuhoojien aiheuttamien riskien ennustetaan lisääntyvän ilmaston muutoksen ja yksipuolistuneen viljelyn myötä. Arvion mukaan, jopa 40 prosenttia sadosta voidaan vuosittain menettää kasvintuhoojien vuoksi, jos kasvinterveydestä ei huolehdita.

Suomessa kasvitaudit pienentävät ilman kasvinsuojelua pinta-alallisesti laajimmin viljeltävien viljakasvien satoa keskimäärin noin 10–12 prosenttia ja rikkakasvit noin puolet tästä. Sääoloilla ja viljelyhistorialla sekä ennakoivilla kasvinsuojelutoimenpiteillä on merkittävä vaikutus kasvintuhoojien esiintymiseen, ja vuosittaiset sekä lohkokohtaiset vaihtelut ovat suuria.

Kasvuston kunto vaikuttaa ravinnepäästöihin

Kasvintuhoojien aiheuttama kasvuston kunnon heikentyminen johtaa tilanteeseen, missä kasvi ei pysty hyödyntämään perimänsä mahdollistamalla tavalla sille annettuja panoksia. Tällöin esimerkiksi osa lannoitteina annetuista ravinteista jää käyttämättä ja riski ravinnepäästöihin kasvaa. Kasvintuhoojat vaikuttavat myös sadon laadun.

Osa laatua heikentävistä taudinaiheuttajista voi muodostaa myös ihmisille ja eläimille vaarallisia yhdisteitä, mykotoksiineja ja ergotalkaloideja. Kun sato leikkaantuu kasvintuhoojien vuoksi, tämä näkyy myös viljelijän taloudellisessa tuloksessa.

Kasvinterveys turvaa osaltaan kasvin kukinnan, joka on elinehto lukuisille pölyttäjille. Peltokasveissa erityisesti öljykasvit, kumina, tattari ja härkäpapu ovat merkittäviä pölyttäjien ravinnonlähteitä. Pölyttäjille haitallisten kemiallisten kasvinsuojeluvalmisteiden käyttöä on rajoitettu ja monimuotoisuustutkimus lisääntynyt. Myös hyvinvoiva ja terve juuristo antaa luonnollisen alustan monipuoliselle maan mikrobistolle kasvaa ja lisääntyä.

Marja_Jalli_blogi _hernepelto
Monipuolinen viljelykierto on kasvinterveyden peruspilareita. Herne sopii eri kasvintuhoojalajistonsa puolesta erinomaisesti viljapohjaiseen viljelykiertoon. Kavinterveys vaikuttaa ravinnepäästöihin. © Kuva: Marja Jalli

Viljelijät noudattavat EU:ssa integroidun kasvinsuojelun (IPM) periaatteita. IPM:n tavoitteena on vähentää kemiallisten kasvinsuojeluvalmisteiden käyttöä ja haittavaikutuksia. IPM perustuu suunnitteluun, ennaltaehkäisyyn, tarkkailuun, ei-kemiallisten torjuntakeinojen käyttöön ja vain todennetussa tarpeessa tehtyyn kemialliseen torjuntaan, jos muita menetelmiä ei ole käytössä.

Periaatteista nousee kulloisiinkin paikallisiin oloihin sovitettu integroidun kasvinsuojelun käytännön toteutus. IPM ja luomutuotannossa käytettävät kasvinsuojelumenetelmät ovat yhtenevät lukuun ottamatta kemiallisia kasvinsuojelumenetelmiä. Molemmissa tuotantomuodoissa viljely-ympäristön monimuotoisuus on avainasemassa.

Tutkimme kasvinterveyden vaikutusta ravinnetaseeseen

Samassa Vedessä -hankkeessa tutkimme yhdessä lounaishämäläisten viljelijöiden kanssa kasvinterveyden vaikutusta sadon kautta poistuvien ravinteiden määrään ja tätä kautta ravinnetaseeseen. Seuraamme rikkakasvien, kasvitautien ja tuhohyönteisten esiintymistä viljelijöiden lohkoilla sekä mietimme tarpeeseen soveltuvia hallinta- ja torjuntamenetelmiä. Lajikkeen taudinkestävyys, maan hyvä kasvukunto ja viljelykierto ovat näistä avainasemassa. Sadonkorjuun jälkeen pystymme arvioimaan, miten kasvinterveys on vaikuttanut kasvin tehokkaaseen ravinteiden käyttöön ja ravinnehävikin estoon.

Vuosi 2020 on YK:n Kansainvälinen kasvinterveysvuosi. Teemavuoden päätavoite on lisätä tietämystä kasvinterveyden merkityksestä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tätä mekin tavoittelemme yhdessä Tammelan Uuhikonojan viljelijöiden kanssa.

Marja Jalli on erikoistutkija Luonnonvarakeskuksessa. Hän on mukana Samassa Vedessä -hankkeen Viljelyjärjestelmien sopeutuminen muuttuviin ilmastollisiin olosuhteisiin ja ympäristövaatimuksiin -työpaketin osatutkimuksessa Peltojen kasvukunnon parantaminen.

Marja_Jalli_blogi_siemen
Siemen- ja kasvijätelevintäinen ohran verkkolaikku on peltojemme yleisin lehtilaikkutauti. Kevään viileys ja siemenen hidas itäminen edistivät taudin etenemistä kuluvana vuonna © Kuva: Marja Jalli

Katso mitä muuta uutta Samassa Vedessä -hankkeessa on meneillään:

Samassa vedessä

Tee tilaus, niin blogi tulee jatkossa suoraan sähköpostiisi

Tilaa blogi

  • Tulosta sivu
Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.